Verkkosivustot ovat yksi markkinoinnin tärkeimmistä elementeistä, ja niiden myynnillisyys on kriittistä ja yhä tärkeäämpää digitalisoituvassa, mahdollisimman tehokkaaksi pyrkivässä maailmassa. Verkkosivuston konversioaste kertoo, kuinka moni kävijä suorittaa halutun toimenpiteen, kuten oston tai yhteydenoton. “Konversio-optimointi on internet-sivujen suunnittelussa keskeinen ajattelutapa ja toteutusmalli, jolla digitalisaatio saadaan tuottamaan tuloksia” (Hyvönen, 2015 s. 1). Konversioiden lisäämiseksi yritykset lisäävät usein uusia elementtejä, kuten arvosteluja tai toimintakehotepainikkeita, mutta tutkimukset osoittavat, että tehokasta on myös poistaa käyttäjän polulla olevia esteitä ja lisätä helppokäyttöisyyttä (Kukko, 2024). Helppokäyttöisyys, selkeä rakenne ja sujuva asiakaspolku tukevat konversioita mahdollisesti jopa paremmin, kuin luottamuselementtien lisääminen sivustolle.
Konversioasteen parantaminen onnistuu useammin poistamalla esteitä kuin lisäämällä uusia elementtejä. Kuinka tehdä verkkosivustosta mahdollisimman helppokäyttöinen vierailijoille myynnin optimoimiseksi?
Verkkosivustojen rooli myyntiprosessissa
Muutamia vuosia sitten monille palveluja tarjoaville pienyrityksille verkkosivut eivät olleet liiketoiminnan tai myynnin kannalta pakollisia, tai niitä saatettiin käyttää pelkästään digitaalisena käyntikorttina. Tämän takia verkkosivuston konversioasteeseen ei kiinnitetty huomiota. Verkkosivustojen suosio ja arvostus käyttäjien keskuudessa on noussut, mikä on johtanut sivustojen laadun nousuun ja nostanut myös käyttäjien laatutottumuksia verkkosivustojen suhteen. Nykyaikana verkkosivuilla on keskeinen rooli osana yrityksen myyntiprosessia (Hämäläinen & Kauhanen, 2025), ja konversio on keskeinen termi myyntiprosessissa. Enää ei riitä, että verkkosivuston peruspilarit, kuten ulkoasu, sisältö ja turvallisuus ovat kunnossa. Myyntiä voidaan tehostaa lisäämällä sivustolle luottamuselementtejä tai tekemällä sivustosta helppokäyttöisempi, jotta kitka vierailijan ja sivuston välillä vähenee. Luottamuselementtejä ovat elementit kuten logot, ikonit ja kuvat sekä turvallisuutta viestivät tekstit.
Ulkoasu, käyttäjäystävällisyys ja interaktiivisuus
Luottamuselementtien lisäksi verkkosivustovierailijoiden konversoitumisen kannalta tärkeää on sivuston ulkoasu sekä helppokäyttöisyys. Kukon (2025) tutkimuksessa Z-sukupolven autonostajien keskuudessa visuaalinen houkuttelevuus ja käyttäjäystävällisyys nousivat asiakkaiden mielestä selvästi tärkeämmäksi teemaksi, kun interaktiivisuus. Hämäläisen & Kauhasen (2025) mukaan, interaktiivisia tuotevalitsimia tulisi kuitenkin käyttää mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin omien kokemuksieni mukaan kuten myös Kukon (2025) tutkimuksen johtopäätöksen mukaan, interaktiiviset elementit ovat useammin haitallisia, kuin hyödyllisiä välineitä, jos halutaan nostaa konversiota tai helpottaa verkkosivuston käyttöä. Interaktiiviset elementit eivät usein ole intuitiivisia, koska niihin kohdataan harvoin, mikä voi aiheuttaa hämmennystä ja kitkaa vierailijassa.
Luottamuselementtien merkitys ostopolulla
Luottamuselementit verkkosivustolla ovat tärkeitä, mutta niitä ei tule käyttää liikaa. Luonnollinen määrä luottamuselementtejä tuntuu vierailijasta normaalilta. Luottamuksen synnyttäminen, myös luottamuselementein, verkkosivuston ensimmäisessä osiossa ja asiakkaan ostopolun alussa on tärkeää, jotta ostopolku jatkuu ja voi päätyä harkintaan asti. Hämäläisen & Kauhasen (2025) mukaan ”social proof –todisteet” lisäävät vierailijan luottamusta yritystä kohtaan. He myös kertovat, että konversioprosessin keskeytyminen voi johtua luottamuksen puutteesta. Olen havainnut, että luottamuselementtejä on hyvä sijoittaa ensimmäisen osion lisäksi osioon, jossa ostopäätös tehdään tai konversoituminen tapahtuu. Ne madaltavat ainakin ei-tietoisella tasolla monien vierailijoiden mielessä esimerkiksi napin painallusta, joka viimeistelisi konversion. RACE-malli kuvaa asiakkaan ostopolkua yrityksen näkemisestä sen asiakkaaksi ryhtymiseen vaiheiden reach (tavoita), act (toimi), convert (konvertoi) ja engage (sitouta) kautta. Luottamuselementit sekä helppokäyttöisyys molemmat tehostavat markkinoinnissa yleisesti käytetyn RACE-mallin act- ja convert-vaiheita.
Käyttäjäkokemus konversio-optimoinnin ytimessä
Helppokäyttöisyyden ja luottamuselementtien ohella tärkeä avaintekijä lienee näiden molempien ylätermi, käyttäjäkokemus. “Konversioasteen kehittämisessä tulisikin siis fokusoitua asiakastyytyväisyyttä kasvattavien teemojen, kuten käyttäjäkokemuksen kehittämiseen” (Kukko, 2025). Kukko korostaa artikkelissaan käyttäjäkokemuksen merkitystä ja asiakkaan päätöksentekoprosessin syvällistä tunnistamista merkittävänä osana konversioasteen kehittämistä (2025). Tästä voidaan päätellä, että kun käyttäjäkokemus on erinomainen, RACE-mallin viimeinen vaihe saa erinomaiset lähtökohdat toteutua. Viimeisen vaiheen tarkoituksena on sitouttaa asiakas ostamaan jatkossakin kyseiseltä yritykseltä (Hämäläinen & Kauhanen, 2025).
Nämä havainnot viittaavat siihen, että konversioasteen lisäämiseksi on kriittistä, että sivusto on sekä helppokäyttöinen ja että sieltä löytyy luottamuselementtejä. Sivuston vierailijalle on tuotava heti sivuston avattuaan ilmi, että sivusto on luotettava, turvallinen ja siitä on hyötyä vierailijalle. Tämän jälkeen painopiste tulee kuitenkin siirtää sivuston helppokäyttöisyyteen poistaen ylimääräiset vaiheet, hämmentävät interaktiiviset elementit sekä turhat animaatiot. Sivustosta on tehtävä mahdollisimman ennalta arvattava, jotta sivusto on käyttäjäystävällinen, helppokäyttöinen ja konversioaste mahdollisimman suuri.
Lähteet
Hyvönen, Miikka (2015). Konversio-optimointi – Case Yritys X. Opinnäytetyö (AMK), Markkinointi. Lahden ammattikorkeakoulu
Hämäläinen, Noora & Kauhanen, Jari (2025). Yrityksen verkkosivujen konversio-optimoinnin keinot – mikroyrittäjien tarpeet, markkinaselvitys ja verkkosivuston tarkistustyökalut. Opinnäytetyö (AMK), Liiketalous. Turun ammattikorkeakoulu,
Kukko, Juuso (2024). Käyttäjäkokemuksen merkitys verkkosivun konversioasteen kehittämisessä: Z-sukupolvi uuden auton ostajana. Pro gradu -tutkielma, Tietojärjestelmätiede. Vaasan yliopisto,
